sunnuntai 13. heinäkuuta 2014







 
 
Täällä rakastetaan riisiä. Tansanialaiset osaavat nimetä erilaiset riisit jo pelkän tuoksun perusteella ja niille kaikille on oma swahilinkielinen nimensä. Paikallisista riisiruoista yleisin on varmasti Pilau. Sen valmistamista olin seuraamassa tansanialaisessa kodissa. Niin ihanat tuoksut ja maut! Täällä on kunnia-asia, että ruoka tehdään aina tuoreista raaka-aineista, jotka haetaan päivittäin torilta.
 
Meidänkin ruokahuolto täällä on asettunut jo uomiinsa. Mutta miten paljon olenkaan välillä kaivannut eineksiä tai edes jotain puolivalmista, josta vois nopeasti tekaista jotain ruokaa.Toisaalta kasvisten ja hedelmien tuoreus ja hyvä saatavuus innostaa kokeilemaan keittiössä kaikkea uutta ja erilaista. Täällä on myös suhteellisen edullista syödä ulkona ja monta kivaa ravintolaa on löytynytkin, mikä helpottaa ruoanlaittoa. Paikallinen hygieniataso on yllättänyt positiivisesti.
 
Täältä löytyy lähes kaikkia elintarvikkeita mitä voi tarvita, mutta meille tutut elintarvikkeet on monesti todella kalliita. 12 euron muropaketti houkutteli mut valmistamaan itse mysliä/granolaa ja siitä on tullut lasten lemppariaamiainen. Kauppareissuun täytyy varata reilusti aikaa sillä siihen sisältyy yleensä visiitti lihakaupassa ja jossain supermarketissa. Hedelmät haetaan torstaisin ja sunnuntaisin torilta ja ovat viinietikkakäsittelyn jälkeen turvallisia syötäviksi.

Leipominen on sitten vielä eri juttu. Elintarvikkeissa on varmaan jotain eroa verrattuna Suomeen tai sitten johtuu siitä, että olemme sen verran korkealla, että en ole oikeastaan saanut vielä yhtään leipomusta onnistumaan... Toisaalta sähkönlaadun kanssakin joutuu välillä kärvistellä, vaikka varsinaisia sähkökatkoksia on vain kerran pari viikossa niin välillä sähkö on niin huonoa, että uuni ei jaksa lämmetä tai lämpötila sahaa edes takaisin. Mutta leipomista ei voi lopettaa eli täytyy opetella paikalliset konstit!
 
Lapsille on ollut tärkeä syödä välillä tuttuja ruokia: jauhelihakastiketta ja perunoita, kasvissosekeittoa ja makaroonilaatikkoa ja välillä ollaan leivottu pitsaa. "Ihan kuin kotona!" Eivät ole juurikaan puhuneet vielä koti-ikävästä mutta huomaan, että kyselevät paljon suomalaisten kavereiden kuulumisia ja miettivät kukahan voisi tulla kylään tänne... vink vink! Karibuni!

2 kommenttia:

  1. Ois niin ihana päästä maistelemaan sun afrikkakokkailuja, melkein tunnen tuoksun tänne asti!!

    VastaaPoista
  2. everything sounds so familiar <3 mukavaa loppuviikkoa sinne!

    VastaaPoista