Mrs. Honeygrove

 

 Takana kuukausi eloa täällä ja ollaan päästy ihan hyvin kiinni arkeen. Ollaan kiitollisia, että ollaan saatu olla terveinä ja turvassa. Vaikka moni asia onkin jo tullut tutuksi ja rutiiniksi, jokainen päivä pitää sisällään vielä niin paljon uutta jo pelkän kielen ja uusien kohtaamisten kanssa. Mulla on myös tekemistä tän luonnonläheisyyden työstämisessä - nature at your face! Villieläimet safarilla on eri juttu mutta sitten kun vessapaperirullan välistä pilkistää heinäsirkan koivet, kahvipannussa on torakka tai muurahaislegioona on valloittanut hetkessä keittiön jne jne pääsee huokaus tälläiseltä urbaanilta eläjältä. Muutaman kerran oon semisti pimahtanutkin. Varsinkin silloin, kun oltiin viety meidän rahtilaatikot yhteen naapurien suosittelemaan varastoon odottamaan muuttoa ja sitten viikon päästä meille kerrotaankin, että siellä varastossa on tosi paljon rottia - "Ei kai teillä ainakaan mitään ruokaa siellä oo!?" Kuvittelin vaan sieluni silmin rottien syömät fazerinsiniset ja hapankorput puhumattakaan kaiken muun järsityn vaivalla pakkaamani koti- ja suomitavaran... Lopulta en tiedä oliko siellä varastossa rottia tai sitten meidän rahti oli ihmeellisesti varjeltunut mutta saatiin siirrettyä se työkavereiden taloon ja kaikki laatikot olivat koskemattomia.

Ollaan edelleen hengailtu paljon tulevan kodin pihoilla, lapsia odotti siellä pyörät ja trampoliini. Varsinkin pikku E on ollut superinnokas pyöräilijä uuden potkupyöränsä kanssa. Olemme tosi onnellisia, että tällä viikolla myös lastenhoitoasia järjestyi todella upeasti. Talon edellisten asukkaiden lastenhoitaja lupautui meille osa-aikaisesti töihin. Olen ensimmäisen vuoden pääasiassa lasten kanssa, mutta pienellä osuudella haluan osallistua myös hanketyöhön, minkä takia tämän lastenhoitoasian järjestyminen näin hyvin on ihan huippu tärkeä juttu. Hänellä on paljon suosituksia ja kokemusta työskentelystä expattien perheissä ja on kyllä todella taitava lasten kanssa. Lapset ovat viime viikolla tutustuneet häneen ja fanittavat nyt jo täysillä. Tytöt laulavat jo sujuvasti muutamia swahilinkielisiä leikkilauluja! Muuten asuinalueella on nyt vähän hiljaista sillä suurin osa expateista on lähtenyt tai lähdössä kesän viettoon pohjolaan ja palaavat vasta ennen koulun alkua.

Seuraava tärkeä juttu on tietysti vihdoin muutto omaan kotiin, jota odottelemme muutaman viikon sisään tapahtuvaksi. Talon edelliset asukkaan muuttivat pois viikko sitten mutta talo on sen verran huonossa kunnossa, että siellä pitäisi tehdä jonkun verran remppaa ennen kuin pääsemme muuttamaan. On sieltä jotain mittoja käyty ottamassa mutta TIA (This is Africa), saa nähdä milloin alkaa tapahtua konkretian tasolla...

Eilen lähtivät edeltäjämme Suomeen ja viime viikot ovatkin olleet täynnä työhön ja käytännönasioihin perehtymistä heidän kanssaan. Hyviä, tärkeitä hetkiä ollaan saatu viettää yhdessä heidän kanssaan ja jäähyväiset olivat haikeat. Nyt on viestikapula meidän käsissä!